Tiivistetty jännitys..

Nyt se on ohi! 

Jännittäminen nimittäin.. :-) Tässä on ollut paljon ohjelmaa viime aikoina, on tapailtu koirakavereita, käyty pöndellä mummilassa, kaikkein odotetuin; reissu ouluun ja nyt viimeisimpänä, tänään mun syntymäpäivä.

Oltiin tutkimuksissa tämän viikon keskiivikkona 9.4 ja eilen 11.4 oli sähköpostiin ilmestynyt viesti, että lausunto on nähtävissä! Nyt vasta illalla eksyin koneelle ja kun en kennelliiton jäsen ollut piti välittömästi jäseneksi liittyä ja ahmia lausunto käsiini. Se helpotuksen tunne oli parasta koko muuten jo niin mahtavaksi sattuneessa päivässäni, kaikkien aikojen parhain synttärilahja ikinä <3  

Milo ja Taavi

Levi

Ouluun lähdettiin moikkaamaan Taavin ihania velipoikia Miloa ja Miskaa, sekä pientä velipuolta Leviä joka siis saman emon jälkeläisiä viimeisimmästä pentueesta. Reissua on haaveiltu ja kaavailtu liiankin kauan, joskus on äärimmäisen hankala saada monen ihmisen aikataulut kolahtamaan yhteen. Nyt kun reissulle piti suunnitella vielä Taavin viralliset terveystarkastukset päiviä jäi rajoitetusti käyttöön.

Näitä tarkkeja oon jaksanut jännittää aivan liian kauan, sen kyllä jokainen tyyppi mun ympärillä tuntuu tietävän kun sillon tällön hermoilin näistä ääneen. Kyttäsin useasti itselleni osinkoa joukkotarkistukseen, mutta niiden kanssa ei koskaan tuntunut ykskään kolahtavan täysin joten päätin mennä itsekseni Oulun Animagiaan ja onneksi menin, palvelu oli erinomaista ja sain lopulta Kennelliitostakin tulokset erittäin nopeasti :-) 

Veljekset Taavi, Milo ja Levi

Veljekset Miska, Milo ja Taavi

Oon aivan yhtä hymyä ja syystä. Olin klinikalla suorastaan surullinen kun eläinlääkäri arvioi lonkkia B/C:ksi ja mä koin hirveän alkujärkytyksen. Alla oli lähes uneton yö ja koko päivän pituinen jännitys kuvien tuloksista puhumattakaan ajalla siitä stressistä mitä olin kuvauttamista odotellut. Jotenkin mua vain varjosti ajatus siitä, että kennelliiton lausunto ois eläinlääkäriä jyrkempi ja todella hermostuneesti odotin jotain vielä pahempaa. B/B on mun korvaan tälle illalle parhain uutinen ja miten sitä voikaan suhtautua näin pessimistisesti koko lausunnon odottamiseen kun tämä sitten pääsi niin aidosti yllättämään ja ilahduttamaan!

Tarkistettiin samalla reissulla myös silmät ja polvet, molemmat kunnossa JEE! Oulussa yleisesti oli todella hauskaa, aika kului liian nopeasti ja tuntuu että kaikki vain vilisi silmissä. Olin selkeästi keskittynyt koko reissun ajan "johonkin" muuhun. Nyt voisin juhlan kunniaks ryystää kakkua ja kuunnella shakiran hips don't lie:ta !!! ;D

Lonkat B/B

Siellä ne komeilee B/B lonkat & 0/0 kyynärät

Shelttimiitti 4.4 Taavi, Viivi, Tuisku, Haiku ja Tinka

Ennen Oulun reissua piipahdin viikonloppuna Taavin kanssa Laihialla. Olin aika pettynyt koiran käytökseen, se ei rentoutunut reissussa yhtään ja tajusin itse naksutella paikkoja kivemmiksi vasta lähtöpäivänä. Ennen landelle lähtöä käytiin perjantaina aamulla tapaamassa rotukavereita ja sainkin jo riekkumisien ansiosta takapenkille väsyneen matkakaverin, mutta pöndellä halusin kuitenkin heittää vielä 10km lenkin kirkolta kylälle josta seurasi entistä uupuneempi kainalokaveri. Lauantaina hypättiin junaan jossa olin äärimmäisen ylpeä Taavista, toista kertaa junassa ja tyyppi käyttäytyi esimerkillisesti eikä edes jännittänyt! :-) Lauantaina illalla takaisin Kokkolassa ja käytiin vielä treffaamassa Viiviä, vaan ei pojasta irronnut energiaa enään yhtään. Viikonloppu oli huomattavasti raskas Taaville enkä kyllä ikinä ollut nähnyt koiraa noin koomaisena, sunnuntaina oli sitten akut jo ladattuna, mutta pidin muodon vuoksi lepopäivän edessä häämöttävän Oulun reissun vuoksi.

Oulusta kotiuduttuani odotin hyvin tyypillisesti, en niin kärsivällisesti pakettia josta on ollut paljon puhetta Katjan kanssa viime aikoina. Saatiin idea pyöräilyreissusta kesällä Turun saaristossa ja keksittiin haluta pyöräkärry koiria varten. Oonpas joskus ennenkin näistä höpissyt kun ois niin kiva monesti lähteä pyörällä liikkeelle, muttei koiraa vaan raaski juoksuttaa varsinkaan asfaltilla pitkiä matkoja, että oishan tämmönen kätevä niin ei tarttis aina ajella autolla joka paikkaan.

 

Perjantaina kuorin tämän kääröistään ja nyt sitten ootellaan Katjaa ja Viiviä takaisin kokkolaan, että yhteinen testiajelu saadaan toteutettua. Taavin kanssa käytiin kuitenkin perjantai illan ratoksi pienellä kierroksella ja ihmeen hyvin munkin nyhverö tuonne asettui. Sisällä tosiaan hetken verran naksuttelin kärryä aloillaan ja liikkeessä eikä ainakaan vielä näytä olevan minkäänlaista ongelmaa ;) Toistaiseksi tämä perässä rehellisesti sanoen hävettää veivata, mutta eiköhän siihen totu :D

Tuli nyt hurjasti asiaa koska en vaan jaksanut jakaa näitä eri tarinoita eri postauksiinsa. Shelttimiitissä kuvasin perjantaina, halutessaan ne voi selata mun Googleplussasta. Myös Oulussa kuvasin aika Levi-painoitteisesti ja niitä näkee täältä.

Kauniita unia terkuin Kirsi 21v & huomionkipeä tahmatassu Taavi :>