Koirat ovat mulle melko uusi tuttavuus. Olen 21-vuotias ja käyttänyt aina kaiken vapaa-aikani musiikkiin. Laulan ja soitan poikkihuilua. Lisäksi harrastuksiani ovat käsityöt ja teatteri. Olen aina ollut myös jonkin verran kiinnostunut eläimistä, mutta ikinä en suunnitellut omistavani koiraa. Minulle puhkesi pienenä melko paha allergia kissoja kohtaan, enkä siksi uskonut mahdollisuuksiini asua koiran kanssa samassa taloudessa. Iän myötä huomasin kuitenkin, että en saanut minkäänlaisia allergiaoireita koirista.
Mistä se sitten lähti? Muutin 16-vuotiaana pois kotoa vanhempieni luota. Olen ainoa lapsi ja kärsinyt aina jonkinlaisesta yksinäisyydestä. Yksin asuessa yksinäisyyden tunne korostui. Eksyin muutamana päivänä katsomaan agilitykisoja läheiselle leirintä-alueelle. Ja siitä se ajatus sitten lähti...
Rotuvalinta oli muutaman koirakirjan selailun jälkeen itsestäänselvä. Shetlanninlammaskoira vastasi kaikkea, mitä koiralta halusin. Sen ulkonäkö, luonne - oikeastaan kaikki rodussa - saivat minut vakuuttuman rodun sopivuudesta minulle. Otin yhteyttä kymmeniin kasvattajiin ja pian odotinkin sijoitusnarttua eräästä kennellistä. Suunnitelmat kaatuivat, kun pentueesta syntyikin vain yksi narttu, jonka kasvattaja halusi pitää itse. Olin musertunut, mutta jatkoin sinnikkäästi etsintää. Kaikki ei mennyt tietenkään helposti niin kuin Strömsössä, mutta loppujen lopuksi luokseni kotiutui Deardreams Snazzy White Diamond, Viivi, heinäkuussa 2013. Minulle täydellinen pieni pentu, jonka kasvua seurasin ihan alusta asti.
Olemme käyneet Viivin kanssa pentukoulussa ja opettelemme ahkerasti erilaisia temppuja. Odotamme pääsyä agilityn alkeisryhmään ja tässä odotellessa puuhailemme kaikkea muuta. Lempipuuhamme on ehdottomasti metsäkävelyt Kirsin ja Taavin kanssa... Viivi nauttii vapaana juoksemisesta -ja minä nautin, kun se nauttii.
Julkaisen meistä kahdesta kuvan myöhemmin, sillä juuri nyt en löydä sopivaa koneeni uumenista :)
Hyvää uutta vuotta toivottelevat Katja & Viivi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti