Miten sopivan ruoan löytäminen voikaan olla niin hankalaa? Aluksi olin innoissani Canaganista, josta kerroin edellisessä postauksessa. Viivin maha alkoi toimia pitkästä aikaa kunnolla ruoan vaihdon myötä ja uusi nappula maistuikin hyvin..( Mikä kyllä oli oletettavissakin... Viivi on aikamoinen ahmatti.) Nyt tässä jonkin aikaa seurailtuani olen kuitenkin huomannut, että neiti kutisee paljon. Jatkuvasti pitää rapsuttaa kylkiä, välillä pitää pyöriä matolla, että saa selkää hierottua maton pintaan. Muutamana iltana vieressäni on maannut myös aikamoinen pierutyyny... Henkikin haisee.
Vuorossa siis jälleen uuden ruoan metsästys...
Netistä etsimällä ja tutuilta kyselemällä kuulee hyvää ja huonoa lähes jokaisesta ruokamerkistä. Tässä tarjonnan viidakossa on vaikea suunnistaa: lähes jokainen koiranruokamerkki julistaa olevansa hyvä ja puhdas ja sitä ja tätä ja sitä ja tätä. Silti ainesosaluettelosta saattaa löytyä mitä kummallisimpia yllätyksiä. Markkinaruokiin, vaikkapa Pedigreehen, en koskisi pitkällä tikullakaan. Mutta eivätpä myöskään kaikki eläinkaupan tuotteet ole laadukkaita: esimerkiksi Royal Caninista en ole kuullut hyvää sanottavaa. Paitsi kauppiailta, jotka sitä myyvät...
Kai se oikea löytyy vain kokeilemalla. Mitä seuraavaksi?
Katja ja Viivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti